thuleia, thuleiantupa, luonnonuskonnot, wicca, noituus, shamanismi, riimut, magia, thelema shamanismi, noituus, luonnonuskonnot noituus, wicca, luonnonuskonnot luonnonuskonnot, yrtit,  magia, voimaeläimet, seidat mytologia, shamanismi, kuu, wicca, noituus, saamelaisuus, jumalattaret, pakanuus

 

 

 

 

Voimaeläin: Jänis

Jänis on monipuolinen voimaeläin. Se yhdistetään niin kevyeen taikuuteen kuin syvällisempään itsetuntemukseen. Suomalaisessa kansanuskossa jäniksellä on ollut monenlaisia merkityksiä. Jäniksenkäpälä on vanha onnenkalu. Jänis tunnetaan myös taikurin apulaisena.

Suomessa metsäjänis on hyvin yleinen eläin. Talvella sen valkoisen turkin harmonian rikkoo vain mustaksi värjätyt korvanpäät. Kesällä jänis kääntää nuttunsa nurinpäin ja pukeutuu ruskeaan. Silloin korvanpäät jäävät valkoiseksi. Jänikseen liittyykin paradoksisuus. Se edustaa monia vastakohtaisuuksia ja toimii oppaana voimien murroskohdissa, pelkojen voittamisessa ja omien roolien tunnistamisessa.

Jäniksen voima

Jänikseen liittyviä vastapareja ovat viisaus ja hölmöys, feminiinisyys ja androgyynisyys, pelkuruus ja pelottomuus, seksuaalisuus ja viaton puhtaus. Kansantaruissa kettu tunnetaan keppostelijana, mutta tarinoiden jäniksetpä ovat loppupeleissä usein kettuja ovelampia. Jäniksiin liittyy raketin tavoin syttyvä oivaltaminen ja päättelykyky. Voimakas intuitio tekee siitä lähes luontaisen tietäjän ja voimaeläimenä se auttaa voimistamaan omia vaistoja. Kaikkein yleisimmin jänöön liitetään hedelmällisyys. Metsäjänikset saavat 3–15 poikasta vuodessa 1–3 eri poikueessa. Äidillisen tuen lisäksi jänis toimii apueläimenä raskautta yritettäessä.

Kolikon toinen puoli on paranoidisuus – jäniksen voima voi pistää epäilemään liiankin kanssa. Jäniksen läksynä on oppia, että elämä kantaa. Tätä symboloivat jäniksen leveät lapiomaiset takajalat. Jänis levittää varpaansa lumikengiksi ja pehmeäkin lumi kantaa sitä. Jäniksen on vaikea unohtaa kokemansa asiat. Luonnossa jänis siirtää ruoansulatusentsyymiä mahalaukkuunsa syömällä osan ulosteestaan. Tämä kuvastaa hyvin tapaa, jolla jänisihminen märehtii yhä uudelleen kokemiansa asioita tai kuulemiansa lauseita etsien niistä uusia merkityksiä.

Jänis jumalmyyteissä

Kiinassa voi nähdä patsaita, jossa jänis touhuaa morttelin kanssa. Patsaaseen on kuvattuna erityinen kuujänis, joka valmistaa morttelissa ikuisen elämän eliksiiriä.Se on kuun jumalattaren viestintuoja. Kiinalaiset kansanuskomukset kertovat, että naarasjänikset tulivat mystisesti raskaaksi kuun vaikutuksesta. Joskus hedelmöittämiseen riitti jänikseen osuva kuunvalo tai veden ylittäminen kuunvalossa. Kaunein versio kertoo naaraan tulleen raskaaksi nuolemalla kuunvaloa urosjäniksen turkilta.

Myös egyptiläisessä mytologiassa jänis liitetään kuuhun. Kasvavaa kuuta symboloi urosjänis ja vähenevää naaras. Tämäkin kertomus kuvastaa jänikseen liitettyä muodonmuutoksen ja androgyynisyyden aspektia. Samalla tavalla uskottiin Euroopassa aina 1700-luvulle asti. Egyptissä jänispäisiä jumaluuksia on kuvattuna Denderassa temppelin seiniin. Wenut-jumalattaren maskuliininen kumppani on Osiris Wennefer.

Euroopassa jänikseen liitetään myös jumalattaret Freya, Hulda ja Ostara.

 

Thuleia

Teksti on alunperin julkaistu Lehto - Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry:n Seita-lehden numerossa 4/2009.

Huom! Sivuston tekstit ja kuvat ovat tekijänoikeuslain alaisia. Ilman lupaa kopioiminen on kielletty. Lyhyitä lainauksia tehdessä on kohteliasta mainita lähteenä sivuston nimi.

-täsmähaku