ylapalkki

 

 

 



Litha (kesäpäivänseisaus)

Kesäpäivänseisausta ja keskikesää juhlitaan useissa kulttuureissa ja uskonnoissa ympäri maailman. Wiccat kutsuvat ajankohdalle sijoittuvaa juhlapäiväänsä nimellä Litha. Litha sijoittuu yleensä 21. päivälle kesäkuuta, mutta monet juhlistavat Suomessa keskikesää myös juhannusviikonloppuna.

Litha on wiccoille kesän juhlista keskimmäinen. Beltane aloittaa kesän ja Lughnasad lopettaa sen ensimmäisen sadonkorjuun juhlana. Lithaa juhlitaan puolivälissä päivän ollessa pisimmillään. Juhlan hengessä korostuu tulien polttamisen rinnalla maa ja maan ravinteikas multa kasvun antajana. Iloa ja juhlanaihetta antaa myös rehevänä kukkiva ja kasvava luonto. Veden elementti on läsnä juhlapäivän symboliikassa muistuttaen, että ilman vettä sato ei kasvaisi.

Beltanena hedelmöittynyt Jumalatar kantaa lasta kohdussaan ja säteilee äitijumalattaren rakkautta. Aurinkojumala loistaa korkealla taivaankannella hohtaen isän onnea. Ilman auringonsäteitä kasvit eivät yhteyttäisi ja elämä syntyisi ja kasvaisi maan päällä.

Teemoja juhlanviettoon

Vakiintuneita keskikesän perinteitä ovat juhannussalon pystyttäminen sekä kokon tai nuotioiden polttaminen. Tulen yli voi hypätä toiveita esittäen. Monelle wiccalle kesäpäivänseisaus on rakkauden huipentumisen aikaa ja oivallinen päivämäärä kättenliittäjäisille. Aika on otollinen myös luonnonhenkien ja metsän väen muistamiselle. Siemeniä, pähkinöitä ja muita sopivia makupaloja voi jättää luontoon uhriksi ja kiitokseksi kasvusta. Maljan nostaminen on suosittu tapa osoittaa kiitosta jumaluuksille ja hengille, sekä jakaa siunausta rituaalin osanottajien kesken antamalla siunatusta juomasta kulaus jokaiselle.

Juhlassa voi korostua myös vuoden pimeän ja valoisan puoliskon kamppailu. Brittiläisessä traditionaalisessa wiccassa Tammikuningas symboloi ajanjaksoa talvipäivänseisauksesta kesäpäivänseisaukseen, jolloin valo kasvaa. Piikkipaatsamakuningas symboloi vähenevän valon vuodenpuoliskoa. Symboliikan voi huomioida rituaalinäytelmässä ja pukea jumaluutta edustavalle papille piikkipaatsamasta sidotun seppeleen päähän. Rituaalinäytelmään voi rakentaa teemaa myös raskaana olevan jumalattaren ja Äiti maan ympärille.

Aurinkoa on keskikesällä juhlittu usein vanhojen kulttuurien parissa, joten aurinkojuhlaan voi kerätä aineksia kansanperinteestä. Jokainen voi itse miettiä teemaa myös sisäisen voiman ja kirkkauden kautta, pohtien mitä se tarkoittaa oman henkisen kehityksen näkökulmasta, tai mistä asioista haluaisi erityisesti kiittää. Lasten kanssa voi pystyttää ja koristella vaikka pienen salon, jonka huipulle askarrellaan auringon symboli tai vuodenpyörä. Kukkaseppeleitä on mukava sitoa lähiniittyjen kukista.

Hääpari voi vanhan perinteen mukaisesti hypätä tulen yli kolme kertaa ja toivoa näin liitolleen siunaukseksi pitkää ja onnellista avioliittoa, taloudellista turvallisuutta ja lapsionnea. Rakkauteen liittyvät loitsut ja ennustukset ovat myös kansanmagiassa suosittuja tänä ajankohtana.

Aineksia sapatin viettoon

Väritys kynttilöissä ja liinoissa: keltainen, punainen, kulta, vihreä, sininen

Tuoksu: appelsiini, krookus, frankinsense, mirha, mansikka, minttu, ruusu, sitruuna, laventeli, santeli, mänty, myski

Alttarin ja kodin koristeita: Kukkaseppeleet, auringonkukat, koivunlehdet ja porraskoivut, liljat, simpukat, kesäkukat, kynttilät, kivikehät

Juhla-aterialla tarjottavaa: Tuoreet yrtit, kasvikset, mansikat, herneet, hunaja, sitruuna, appelsiini, raparperijuoma ja raparperileivonnaiset, olut, sima, grillaus avotulella ja kaikki uuden sadon tuotteet

Lue myös:
Keskikesän juhlia Suomessa

 

Thuleia

Huom! Sivuston tekstit ja kuvat ovat tekijänoikeuslain alaisia. Ilman lupaa kopioiminen on kielletty. Lyhyitä lainauksia tehdessä on kohteliasta mainita lähteenä sivuston nimi.

-täsmähaku
 
 
 

 

     
alapalkki