|
Maailmanpuu eri mytologioissa Puut ovat erityisen rakkaita monelle luonnonuskovalle. Puiden kieli on puhutellut ihmisiä kautta aikain eri puolilla maailmaa. Eri aikoina ja eri kulttuureissa jykevä puu on ollut keskeisellä sijalla maailmankuvassa; Maailmanpuuna tai Elämänpuuna maailman keskipisteessä. Erilaisiin Maailmanpuu-uskomuksiin tutustumme lähemmin tässä artikkelissa. Maailmanpuu osana shamanistista kosmologiaa Shamanistisissa kulttuureissa ympäri maailman Maailmanpuu on tunnettu, keskeinen käsite. Joillakin kansoilla maailman keskipisteenä on jokin muu kuin puu, kuten Siperian evenkeillä Klaanijoki, mutta puu esiintyy selvästi yleisimmin, varsinkin Keski- ja Pohjois-Aasiassa. Maailmanpuu on kuvattu isoksi, tuuhealatvaiseksi ja monioksaiseksi puuksi. Se kulkee keskiakselin "Axis Mundi" tavoin kolmen eri maailman läpi kosmoksen kannessa olevan reiän kautta. Nämä kolme maailmaa ovat keskeiset osat shamanistista kosmologiaa. Puun latvaosa sijaitsee Ylisessä maailmassa, sen runko Keskisessä ja juuret Alisessa maailmassa. Yksi Maailmanpuun yleisistä piirteistä on sen rungon neliömäisyys. Jokainen sivu vastaa yhtä elementtiä, vuodenaikaa ja ilmansuuntaa. Alinen tunnetaan kuolleiden maana, jonne shamaani matkaa hakiessaan neuvoa esi-isiltä tai etsiessään kadonnutta tietoa. Alista pidetään vaarallisena paikkana, jonne matkatessaan shamaani vahvistaa selustaansa ottamalla mukaan henkioppaita ja muita auttajia. Keskinen maailma vastaa eniten arkitodellisuutta ja sisältää vastauksen arkielämän tavanomaisiin ongelmiin. Ylinen on mielikuvituksellisin paikka, josta apua haetaan tulevaisuutta koskeviin asioihin. Siinä missä shamaani menee Aliseen tunnelia pitkin Maailmanpuun juurien lomasta tai akselin aukkoa pitkin, niin Yliseen hän kiipeää tai kohoaa nuotion savun tai opaslinnun mukana. Maailmanpuu eri kansojen parissa Eri kansat määrittelevät uskomuksissaan Maailmanpuulle yksityiskohtia. Maya-intiaanit käyttivät Maailmanpuusta nimeä Ceiba tai Yaxché. Puun katsottiin kannattelevan taivaankantta. Siperian kansoista jakuutit kertovat puun olevan kahdeksanoksainen ja nousevan kohti taivasta maan kultaisesta navasta. Ensimmäisen ihmisen uskottiin syntyneen puun luona ja taru kertoo häntä imettäneen puoliksi puusta kasvanut nainen. Tämä pistää miettimään voisiko kertomus esimerkiksi viitata puista maahan laskeutuneihin ihmisapinoihin? Nanai ja Dolgan -kansoilla on hauska uskomus, että ennen syntymää pikkulasten sielut istuvat puun oksilla odottamassa syntymää. Osmaneiden mukaan Maailmanpuuhun on punottu ihmisten kohtalot. Sen miljoona lehteä sisältävät kaikkien ihmisten kohtalon säkeet. Lehdet tipahtavat puusta sitä mukaa, kun joku heittää henkensä. Dajakkien mukaan puulla on seitsemän oksaa ja se toimii kuolleille tienä, jota pitkin ne siirtyvät taivaalle. Skandinaavisessa mytologiassa tunnetuin
Maailmanpuu lienee ikivihreä Yggdrasil.
Yggdrasilia kuvataan koko maailmankaikkeuden peittäväksi pyhäksi
saarneksi, joka kulkee maailmojen läpi akselin tavoin ja yhdistää
yhdeksän eri maailmaa toisiinsa. Juuristo sijaitsee Helissä
eli kuolleiden valtakunnassa, runko Midgardissa ja latva kohoaa Asgardvuoren
läpi ja levittää latvuksensa kohti taivaankantta muodostaen
lehdistöllään pilvet ja hedelmillään tähdet.
Yddrasil tunnetaan myös jumalten päivittäisenä kohtauspaikkana,
jossa ne jutuskelevat sen oksilla istuen. Odinin keihäs Gungnir
valmistettiin yhdestä puun oksasta. Odinin sanotaankin roikkuneen
Yddrasilissa yhdeksän kokonaista vuorokautta saadakseen haltuunsa
riimujen viisauden. Kalevalassa Maailmanpuu-aihetta liipataan Sampo-runoissa
ja Isosta Tammesta kertoessa. Kalevalaisessa tarussa Iso Tammi kohosi
peittämään koko taivaankannen ja se lopulta kaadettiin.
Aihelmaa on selitetty Linnunradan syntynä, sillä Linnunrata
muistuttaa muodoltaan hiukan kaadettua puuta. Ja vielä lisää puita Elämänpuu on keskeisin termi niin juutalais-kristillisessä, kuin hermeettisessäkin kabbalassa. Puu on rakennekaava, jonka kymmenen sefiraa ja niiden taustalla olevat rakenteet kuvaavat monimutkaisella tavalla luomisen kaavaa ja kaiken olevan ja ei-olevan perusluonnetta ja rakennetta. Kabbalan elämänpuun malli on tarjonnut monella tavalla perustaa koko länsimaiselle magiaperinteelle. Buddhalaisille "suuren kasvun" vertauskuva on pepulviikunapuu. Sama puu, jonka alla Gautama Buddha koko valaistumisen. Egyptissä kuolleet tai kuolleiden sielulinnut saivat ravintonsa metsäviikunapuusta, josta Hathor ojensi heille vahvistavaa ravintoa. Pyhiin puihin liittyy usein tabuja. (vrt. Raamatun elämänpuu). Tärkeässä asemassa olevia
puita löytyy melkein kaikilta kansoilta. Miksi sitten puu on niin
keskeisessä roolissa monessa eri kosmologioissa? Suuri symbolikirja
tarjoaa vastaukseksi sitä, että puu on sillä tavalla
ihmisen kaltainen, että sen juuret ovat maassa ja pääpuoli
nousee kohti taivasta, tehden siitäkin "kahden maailman olennon".
Puiden tärkeys korostuu myös, kun ajattelee niiden asemaa
kautta aikojen ihmisen elämän turvaajana. Puissa on asuttu
ja niistä on tehty asumuksia. Puu on ollut hädän tullen
jopa pettuleivän raaka-aine. Puisille lauteille on moni suomalainen
ennen syntynyt ja puisessa arkussa hänet on laskettu viimeiselle
matkalle, tai puisella hautaroviolla poltettu.
Teksti on aikaisemmin julkaistu Lehto - Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry:n Seita-lehden numerossa 1/2005 Huom! Sivuston tekstit ja kuvat ovat tekijänoikeuslain alaisia. Ilman lupaa kopioiminen on kielletty. Lyhyitä lainauksia tehdessä on kohteliasta mainita lähteenä sivuston nimi.
|
|||
|
||||