|
Nukkemagiaa Ensimmäinen muistikuvani maagisista nukeista liittyy hämärästi johonkin televisio-ohjelmaan, jossa voodoota harjoittava pappi tökki piikeillä resuista nukkea. Toinen juttu minkä muistan, oli vahanukke, jota noidat grillasivat kynttilässä jossakin noitaleffassa. Molemmissa mielikuvissa on jotakin totta ja ripaus valhetta. Voodoorituaaleissa ei kuulemani mukaan itse asiassa käytetä ollenkaan kyseisiä nukkeja. Nukkemagia perustuu samaan, kuin muukin magia, jossa käytetään apuna kuvia ja symboleita. Niihin on helppo keskittyä konkreettisesti ja nähdä kuinka nukelle tai kuvalle tapahtuva asia tapahtuu myös nuken esikuvalle ja oikealle ihmiselle. Sanotaan, että on helpompi keskittää energiaa lähelle, kun nukke muuttuu konkreettisesti autettavaksi henkilöksi ja energia luo linkin nuken ja henkilön välille. Tällaista magianlajia pidetään voimakkaimpana tapana vaikuttaa toiseen ihmiseen. Puhun mielellään auttamisesta siksi, että monet noidat nykyään käyttävät nukkeja parantamiseen ja rakkautta houkutteleviin loitsuihin. Olkinukkea neuloilla pistelevä noita taitaa olla enemmän viihdeteollisuuden hahmoja nykyaikana. Tuntemani wiccat ovat kertoneet käyttäneensä nukkeja parantamisessa, mutta myös sitomisessa. Sitomisloitsussa pahaa tehnyt ihminen estetään ja sidotaan tekemästä lisää pahaa sitomalla esimerkiksi nuken kädet taskuvarasta kuvaavalta nukelta. Sitomistapaan vaikuttaa tietysti se, mitä negatiivista ihminen on tehnyt. Noituuden historiassa nukkeja on kuitenkin käytetty varsin värikkäillä konsteilla niin hyvään kuin pahaankin. Uhrille on aiheutettu päänsärkyä tuikkaamalla neulalla nuken päähän tai kuolemaa on houkuteltu iskemällä neula nuken sydämeen. Lampaan ja lehmän sydämet, sekä hedelmät ovat myös olleet kuuluisia neulojen ja naulojen kohteita. Vahanuken avulla pahanteko onnistui käristämällä nukkea liekin yläpuolella niin, että vaha alkoi sulaa. Niinkin varhaiselta ajalta kuin 1100 eKr. on säilynyt tietoa, että faarao Ramses III:n haareminaiset olivat yhdessä juonitelleet vahanuken kanssa saadakseen faaraon hengiltä. Kuuluisissa Salemin noitaoikeudenkäynneissä eräs todiste Bridget Bishop -nimistä naista vastaan olivat hänen talonsa seinien sisältä löydetyt, neuloja täynnä törröttävät nuket. Bucklandin The Witch Book - The Encyclopedia of Witchcraft, Wicca and Neopaganism kertoo myös seuraavista esimerkeistä historian varrelta: 1500-luvun lopulla joukko noitia oli työskennellyt Kuningas Jaakko VI:ttä vastaan vahanuken avulla ja 1594 kerrotaan Derbyn jaarlin kuollessa hänen makuuhuoneestaan löydetyn vahanuken. Ikäviä esimerkkejä on lukuisia. Mutta kiinnittäkäämme huomiomme mieluummin nukkien positiivisiin ominaisuuksiin ja käyttötapoihin. Mielenkiintoista on myös lukea miten Katolinen kirkko on tavannut käyttää vahanukkeja rituaaleissaan. Tarkemmin sanottuna vahanukkeja on käytetty manaamisessa apuna. Kun joku oli keksinyt olevansa riivattu, oli pappi rientänyt apuun ja tehnyt ihmistä riivaavasta demonista vahahahmon, jonka oli sitten nimennyt täksi häiriköiväksi riivahengeksi ja lopulta polttanut sen lukien samalla ääneen sopivia kohtia Johanneksen ilmestyksestä. Uskottiin, että kun nukke on palanut, myös demoni poistuu uhrinsa ruumiista. Nuket tehdään yleensä harsimalla kaksi ihmisenmuotoista kangaspalaa kiinni toisiinsa ja täyttämällä sisus esimerkiksi vanulla. Parantaessa nuken sisus voidaan täyttää sopivilla yrteillä, jotka lievittävät sairauden oireita. Samaa kaavaa käyttäen sopivat yrtit voidaan valita lisäämään ihmisessä haluttuja ominaisuuksia; tuomaan tälle lisäkarismaa ja itseluottamusta, rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä ja niin edelleen. Käytön rajat sanelee ainoastaan mielikuvitus. Mikä estää laittamasta nuken sisälle sopivia kiviä tai vaikkapa sulkia ja karhun hampaan. Yksi vanha tapa parannuksen tiimoilta on kirjoittaa lapulle maaginen triangeli sanasta abracadabra ja kätkeä se nukkeen. Kankaaksi koko nukkeen ja mahdollisiin nuken vaatteisiin valitaan ihmistä ja tarkoitusta kuvaava kangas, johon voidaan kirjailla tai piirtää myös päämäärää tukevia symboleita ja riimuja. Nukkeen on hyvä laittaa pieni pala jotain ihmiselle kuuluvaa, sillä perinteisesti sen katsotaan sen tekevän nukesta voimakkaamman ja saavan siten todellisemman yhteyden parannettavaan ihmiseen. Nuken tekeminen persoonallisemmaksi toteutuu yleensä sillä, että nuken sisälle laitetaan ihmisen hius tai vaikkapa kynnen palanen tai kappale vaatetta. Myös valokuvia voidaan käyttää. Mikä estää myös tuoksuttamasta nuken henkilölle ominaisella hajuvedellä tai muulla tuoksulla? Janet ja Stewart Farrar antavat usean sivun ohjeistusta nukkemagiaan sekä kirjassa A Witches´ Bible että teoksessa Spells and How They Work. He aloittavat ohjeistamisen kertomalla, että nuken valmistamiseen kannattaa käyttää mahdollisimman luonnollisia materiaaleja kuten mehiläisvahaa tai kankaissa luonnonkuituja kuten villaa, puuvillaa ja silkkiä. He myös ehdottavat, että nukkea ommellessa tulisi toistella ääneen tarkoitusta mihin nukke on tehty tai asiaan liittyvää avainsanaa. Kangasnukkien lisäksi nukkeja voi tietysti väkertää mistä tahansa muustakin kekseliäästä materiaalista. Luovuutta kannattaa käyttää ja leikata nukke vaikka Wunderbaumista, jos tahtoo karkottaa kamalan kroonisen hikilemun kaveristaan. Yleisimpiä materiaaleja kankaan lisäksi ovat kuitenkin oljet, savi ja vaha. Nukestaan voi askarrella täysin kohteensa kanssa identtisen hahmon tai tyytyä tekemään jotain pelkistettyä, josta itse hahmottaa kyseisen henkilön. Vanha tapa on ollut kerätä mutanukkea varten mutaa joen molemmilta rannoilta tai tyytyä piirtämään henkilö paperille. Vahanukkeja on kätevä tehdä esimerkiksi tuikkukynttilöiden vahasta, sulattamalla kynttilänpalat vesihauteessa ja lisäämällä joukkoon yrtit ja muut ainekset. Kun kuumin polte on lievennyt, sopii vahasta muotoilla hahmo. Entäs nuken muokkaaminen taikinasta, ei hullumpi idea jos vertaa kuuman vahan muotoilemiseen? Kun nukke on saatu suurella tuskalla ja luovuudella väkerrettyä kasaan, on vuorossa sen pyhittäminen ja nimeäminen autettavan ihmisen mukaan; esimerkiksi sanomalla "Kaikki minkä teen tälle nukelle, teen X:lle" ( X: n paikalle henkilön nimi ). Seuraavaksi normaalien loitsutoimenpiteiden tapaan nostetaan ja keskitetään energiaa ja siirretään se nukkeen visualisoiden samalla oman tahdon tapahtumista. Jos valmistat nuken ennen rituaalia, se on hyvä säilyttää valkoiseen kankaaseen kiedottuna. Farrarit antavat kirjoissaan ohjeet miten olisi ideaalista jos mies ja nainen tekisivät nukkemagiaa parina tai miten koko coven voisi osallistua. He kertovat perinteisestä tavasta, missä kehässä nainen kuvainnollisesti synnyttää nuken miehen avustaessa. Kuitenkin nukkemagiaa voi yhtä hyvin harjoittaa tarvittaessa itsenäisesti. Tärkeintä on keskittyä voimakkaasti siihen mitä tekee, käyttää tahdonvoimaa ja visualisoida mahdollisimman elävästi. Hätätilanteen yllättäessä ei aina ehdi etsimään kankaita ja ompelemaan hienoa nukkea. Silloin kannattaa toimia nopeasti ja piirtää paperille haluttu ihminen. Tuhotyön estämiseksi kannattaa toki soittaa poliisille ja muille asianosaisille, mutta aina voi myös kokeilla sitoa ihminen tekemästä pahojaan käärimällä piirretty hahmo rullalle ja sitomalla rulla mustalla nauhalla. Moderni kyökkinoita saattaa myös lykätä paperihahmon pakasteeseensa kuvainnollisesti jäädyttääkseen hänen toimensa. Maagista nukkea ei saa koskaan tuhota rituaalin jälkeen. Sen voi antaa säilytykseen ihmiselle, jota on sen avulla parantanut tai sitomiseen käytetyn voi haudata maahan. Jos nuken kuitenkin päättää tuhota, on hyvä visualisoida kaikki suhteet katkenneeksi sen ja ihmisen välillä ja vasta sitten haudata se kankaaseen kiedottuna maahan. Farrarit puolestaan ohjeistavat, että nukkea ei saa jättää missään tapauksessa roikkumaan kaapinlaatikoihin, vaan se on hyvä tuhota sen jälkeen kun loitsu on toteutunut tai haluaa sen vaikutuksen lakkaavan. Tuhoaminen pitäisi tapahtua viemällä nukke luonnossa juoksevan veden äärelle, purkamalla sitominen ja ottamalla se pois kankaasta ja sen jälkeen murskaamalla palasiksi ja heittämällä ne veteen sanoen: "Return to the elements from which thou camest" Thuleia
Raymond Buckland: Janet ja Stewart Farrar: A Witches`Bible,
Phoenix Publishing Inc. USA, 1996 Silver RavenWolf: To Ride A Silver
Broomstick Patricia Telesco: The Magick of Folk
Wisdom
Teksti on julkaistu aiemmin Lehto - Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry:n Seita-lehden numerossa 3/2003. Huom! Sivuston tekstit ja kuvat ovat tekijänoikeuslain alaisia. Ilman lupaa kopioiminen on kielletty. Lyhyitä lainauksia tehdessä on kohteliasta mainita lähteenä sivuston nimi.
|
|||
|
||||