|
Pihlaja
(Sorbus aucuparia)
Pihlajanmarjat sisältävät
runsaasti c-vitamiinia. Pihlajan silmuja voi käyttää
mausteiden tapaan esimerkiksi salaateissa. Täysikasvuiset lehdet
sopivat yrttiteen raaka-aineeksi. Pihlaja on maitohorsman ohella yksi
miedoimpia ja turvallisimpia teeyrttejä. Kansanlääkinnässä
pihlajaa on käytetty rohtona reumatismiin, keuhkosairauksiin, lisäämään
virtsaneritystä sekä ulostuslääkkeenä.
Kansanuskomuksia
- Pihlaja suojelee vahingoittavalta magialta ja siitä
on tehty paljon taikasauvoja niin saduissa kuin tosi elämässäkin.
- Suomalaiset ja virolaiset ovat jo menneinä
aikoina pitäneet pihlajassa olevaa pentagrammi- eli viisikantakuviota
suojaavana ja onnea tuovana symbolina.
- Pihlaja on vanhastaan suomalaisten pyhä puu.
Erityisen pyhinä on pidetty sellaisia puita, jotka kaskasvavat
toisen puun sisältä tai kallion halkeamasta.
- Pihlaja oli ennen vanhaan ensimmäinen puu,
joka istutettiin uuden talon pihalle tuomaan onnea.
- Pihlajasta on tehty varpuja, joilla katsotaan kaivon
paikka.
- Kalevalassa pihlajaa käytettiin ennustamiseen.
Sen avulla tiedettiin hyvät vuodet, naimaonni ja tulevat sodat.
Pihlajanmarjahillo
1kg pakkasen puremia pihlajanmarjoja
4–5 dl vettä
700g (8dl) sokeria
vanilja- ja/tai kanelitanko
Puhdista ja huuhtele marjat hyvin. Keitä
marjoja vedessä kannen alla kunnes ne alkavat mennä rikki.
Lisää joukkoon sokeri vähän kerrallaan ja sekoita
niin kauan, että sokeri on sulanut. Keitä hiljalleen noin
20–30 minuuttia. Kuori vaahto pois. Jos haluat hilloon lisäaromeja,
laita joukkoon kiehumaan vanilja- tai kanelitanko tai molemmat. Täytä
puhdistetut ja kuumennetut tölkit reunoihin saakka ja sulje heti.
Pihlajanmarjakakku
150g voita tai margariinia
2dl sokeria
2 munaa
3 1/2 dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
1tl inkivääriä
2tl vanilliinisokeria
2dl pihlajanmarjasosetta
Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen vatkaten.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan
vuorotelleen pihlajanmarjasoseen kanssa. Kaada taikina hyvin voideltuun
ja jauhotettuun vuokaan. Paista 175 asteessa noin 1 tunti.
Thuleia
Teksti on julkaistu aikaisemmin
Lehto ry:n Seita-lehden numerossa 4/2007.
Huom! Sivuston tekstit ja kuvat ovat
tekijänoikeuslain alaisia. Ilman lupaa kopioiminen on kielletty.
Lyhyitä lainauksia tehdessä on kohteliasta mainita lähteenä
sivuston nimi.
|
