ylapalkki

 

 

 

 

Psykologisia näkökulmia shamanismiin:
- rankka kutsumus vai positiivisen psykologian työkalu?

Shamaanin tie ei sovi kaikille. Shamanismi tekniikkana sen sijaan sopii melkein jokaiselle. Shamanismin hienous onkin juuri siinä, että sitä voi harjoittaa eri näkökulmista ja eri syvyydellä. Kaikista ei tule vaativan polun läpikäyvää shamaania, mutta shamanismi voi olla tärkeä osa maailmankuvaa ja auttaa myös psykologian keinoin itseymmärryksen kasvamisessa ja elämänhallinnassa.

Shamanistinen elämänhallinta on parhaimmillaan silloin, kun ihminen löytää elämälleen syvemmän mielekkyyden ja ymmärtää, että pelkät nautinnot ja ohimenevät tunteet eivät tuo kestävää onnellisuutta. Psykologian professori Martin Seligman on summannut viisaasti: Täyteen elämään tarvitaan luonteen vahvuuksien ja hyveiden käyttämistä itsekkäitä pyrkimyksiä suurempiin tarkoituksiin, kuten toisten auttamiseen.

Jos shamanismi kutsuu sinua, on tärkeää löytää turvallinen tapa harjoittaa sitä. Nykyään yhä useammilla ihmisillä on masennusta, stressiä ja mielenterveysongelmia. Shamanistiset tekniikat voivat toimia tukena ja eheyttävinä tekijöitä elämässä, mutta väärin sovellettuna ne voivat irrottaa entisestään otetta arkitodellisuudesta ja itsensä auttamisesta seuraa entistä sekavampi lopputulos.

Shamaanin kutsumus ja koettelemus

Kutsumus shamaaniksi oli ennen monelle raskas taakka. Shamanistiset näyt saattoivat nousta sairauskohtausten tai mielen sairauksien kautta. Mutta tärkeä pointti on, että shamaanin tuli käydä voimakas kamppailu parantuakseen itse ensin, jotta hän saattoi toimia toisten auttajana. Omassa paranemisprosessissa tärkeintä on oman mielen eheys, egon kuolema ja itsen uudelleen rakentaminen vahvaksi ja kokonaiseksi.

Shamaanin vanhan minän kuolema on kuvattu useissa shamanistissa myyteissä. Niissä shamaani laskeutuu henkimatkalla aliseen ja hänen ruumiinsa tulee pilkotuksi, luut murskatuksi ja liha revityksi luista. Lopulta shamaani saa uuden ruumiin, joka symboloi syntymistä uuteen tehtävään: shamaaniksi ja yhteisön auttajaksi. Ruumiin lisäksi vanhan mielen, egon ja itsekkyyden on kuoltava. Shamaanin on noustava omien tarpeidensa yläpuolelle ja kyettävä auttamaan koko yhteisöä.

Vastaavanlainen kuvaus löytyy Kalevalasta Lemminkäisen tarinasta. Lemminkäinen on kosimassa Pohjolan Neitoa Pohjolassa, mutta hän ei läpäise mahtavan tietäjän Louhen asettamia tehtäviä ja tulee surmattuna sysäistyksi tuonen mustaan virtaan. Lemminkäisen äiti kokoaa poikansa ruumiinkappaleet ja liittää ne yhteen mehiläisen medellä. Lemminkäinen jatkaa seikkailujaan ja voittaa muun muassa lopulta Sammon itselleen. En osaa sanoa, kuinka tarkkaan tarina kuvaa shamaanin kuolemaa ja syntymää, vai kuvastaako tarina pohjimmiltaan viljankasvua; luonnon on syksyllä kuoltava herätäkseen keväällä mullan alta uuteen kasvuun.

Positiivinen hajoaminen

Entisen minän kuolema ja uuteen minään syntyminen tunnetaan myös muiden maagikkojen initiatorisissa myyteissä sekä alkemiassa. Psykologiassa viitteitä samaan asiaan löytyy esimerkiksi Kazimierz Dabrowskin teoriasta (Theory of Positive Disintegration – TPI). Teoria kuvaa ihmisen persoonallisuuden kehityskaarta ja sitä, miten monessa kehitysvaiheessa on olennaista, että ihmisen psyyken rakenteet pirstaloituvat ja hajoavat tehden tilaa uuden kehittymiselle.

Dabrowski kertoo, miten ensimmäisellä kehitystasolla oleva ihminen on jumittunut yhteiskunnan malleihin ja rakenteisiin ja toimii sosiaalisen hyväksynnän ja paineen alaisena. Sisäisen kapinan, hajoamisen ja uudelleen kokoamisen kautta ihminen kykenee kasvamaan ja siirtymään aina uudelle kehitystasolle ja kohti yhä itsenäisempää, kypsempää ja ehjempää minää. Kehittyessään ihminen ei mieti, millainen hänen tulisi olla yhteisön silmissä, vaan kasvaa todelliseksi täyden potentiaalin itsekseen.

Dabrowskin teoria on elitistinen. Vain pieni osa ihmisistä on kykenevä kehittymään asteelta toiselle. Mielen konflikti voi päättyä usealla tavalla. Ihminen joko kehittyy seuraavalle asteelle, taantuu takaisin edelliselle asteelle tai jää jumiin hajaantumisen tilaan, josta voi seurata mielisairaus tai jopa itsemurha. Shamanismia voisi myös kutsua elitistiseksi, sillä tarvitaan tietynlainen kutsumus, mielenlaatu ja kehityskelpoisuus, jotta shamaanikokelas voi käydä läpi mielen sisäiset isot muutokset, vanhan minän kuoleman ja eheytymisen shamaaniksi.

Shamaanin entisen minän pirstaloituessa ja uuden minän kasvaessa on ensiarvoisen tärkeää käsitellä oman psyyken varjot, traumat ja pelot. Samalla astutaan alueelle, jossa ominpäin työskentely voi olla vaarallista mielenterveydeltään epävakaalle ihmiselle. Varjojen ja omien pelkojen käsittely ei ole helppoa. Niiden penkominen voi nostaa pinnalle asioita, joiden käsittelyyn oma mieli ei riitä. Jos samalla harjoittaa shamanistisia rummutustekniikoita, joissa tietoisuuden tila muuttuu, voi yhdistelmä olla mielenterveydelle vaarallinen. Jos tunnistat itsessäsi pienenkin alttiuden tällaiseen, kannattaa shamanismia käyttää ongelmanratkaisussa ja mielenterveyden hoidossa vain hyvin kokeneen shamaanin johdolla.

Mitä sitten, jos shamanismia haluaa harjoittaa, vaikka oma mieli ei ole täysin tasapainossa? Psyyken varjojen penkomisen sijaan voi keskittyä positiivisen psykologian metodeihin ja voimauttavaan shamanismiin.

Shamanismi ja positiivinen psykologia

Positiivinen psykologia on psykologian termi, joka viittaa tekniikoihin joissa vajavuuksien, heikkouksien ja oireiden penkomisen rinnalle tuodaan vahvuuksien, voimavarojen ja taitojen tutkiminen. Ihmisiä rohkaistaan tunnistamaan positiivisia tunteitaan ja luonteenpiirteitään. Kaiken taustalla on ajatus; kun ihminen kiinnittää huomionsa positiivisiin asioihin, ne vahvistuvat. Energia virtaa sinne, mihin huomio on suunnattu.

Shamanistillä matkoilla ja harjoituksia tehdessä tämän voi ottaa lähtökohdaksi. Huomio kiinnitetään onnistumisiin, edistymiseen ja voimavaroihin. Kysymykset asetellaan niin, että vastaus tulee positiivisessa ja vahvistavassa muodossa. Esimerkiksi: Mitä taitojani voisin käyttää elämässäni paremmin hyödyksi, jotta urani ja työni muuttuisi mielekkäämmäksi? on parempi kysymyksen asettelutapa, kuin: Mitkä ovat nykyisen työni ongelmakohtia ja miksi epäonnistun tehtävissäni?

Omassa elämässä voi tietoisesti ryhtyä vaalimaan hyveitä. Positiivisen psykologian parissa hyveiksi on listattu usein: rohkeus, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus, rakkaus, viisaus ja transsendenssi (mm. uskonnollisuus, toiveikkuus, kiitollisuus, huumorintaju ja kauneudentaju). Hyveistä voi tehdä listan, johon sanat kirjataan siinä järjestyksessä, kun ne kokee itsessään toteutuvan. Sen jälkeen voi miettiä, mitä hyvettä haluaisi vahvistaa ja pyrkiä elämään tätä todeksi arjessa sanoin ja teoin.

Filosofian professori Jennifer Radden suosittelee psykiatreille hyveiden ja luonteen vahvuuksien vaalimista itsessään. Raddenin mielestä psykiatri käyttää koko persoonaansa työvälineenä hoitosuhteessa potilaan kanssa. Tällöin persoonan kehittäminen takaa hoidon onnistumisen. Raddenin ajatus on hyvä ja suoraan siirrettävissä shamanismiin. Shamaanin tulisi vaalia itsessään niitä luonteen vahvuuksia, jotka tekevät hänen persoonastaan yhteisöä voimistavan.

"Hyve-etiikan mukaisia luonteen vahvuuksia ovat: hyväntahtoisuus, rehellisyys, kunnioitus, ystävällisyys, oikeudenmukaisuus, myötätunto, käytännöllinen viisaus, rohkeus, maltillisuus, rehellisyys ja itsekorostuksen välttäminen. Raddenin mukaan psykiatri tarvitsee lisäksi erityisesti luotettavuutta, luottamuksellisuuden kunnioittamista, myötätuntoa, nöyryyttä, sydämellisyyttä, lämpöä, herkkyyttä, sitkeyttä, huolenpitokykyä ja käytännöllistä viisautta."

Positiivisessa psykologiassa riittää osa-alueita, jotka tukevat shamanismin harjoittajan elämänhallintaa. Osa-alueet voivat olla esimerkiksi seuraavanlaiset: ympäristön hallinta, henkilökohtainen kasvu, elämän tarkoitus, autonomia, itsensä hyväksyminen ja positiiviset suhteet.


Päiväkirja auttaa itsekehityksessä

Kaikessa shamanistisessa työskentelyssä erittäin tärkeää on asioiden kirjaaminen ylös. Muisti tekee helposti tepposet, mutta muistikirjaan kirjatut kokemukset ja työskentelyt ovat aina palautettavissa mieleen kirjan sivuilta. Kun shamanistisia tekniikoita käyttää positiivisen psykologian hengessä onnellisuuden vahvistamiseen, kirjataan päiväkirjaan ensin niitä asioita, jotka ovat omassa elämässä, itsessä ja henkisessä kasvussa positiivisia.

Positiivisen kautta tarkastelu ei tarkoita sitä, että kaikki negatiiviset asiat jätettäisiin täysin huomiotta. Seuraavaksi kirjataan ylös ne negatiiviset ajatusmallit ja uskomukset, jotka tuntuvat romuttavan positiivisia ajatuksia ja vetävän mielen mustaksi. Lopputulemana asioiden kirjaamisen ja tiedostamisen pitäisi edistää työskentelyä, jossa ihminen pystyy hylkäämään kuluttavat negatiiviset ajatusmallinsa ja edistämään positiivisesti voimauttavia ajatuksiaan. Monilla ihmisillä on taipumus takertua negatiivisiin tapahtumiin ja jättää positiiviset huomiotta. Pohdi tekniikoita, joilla voit kääntää huomion positiiviseen; mieti illalla mitä asioita teit päivän aikana hyvin.

Ajan kuluessa huomaat, että positiivisuus luo toivoa. Toivoa vaalivat tavat edistävät ihmisen kykyä voittaa haasteita ja selvitä vastoinkäymisistä. Onnellisuuden vahvistaminen ja omien hyveiden vaaliminen on taatusti turvallinen näkökulma shamanismiin. Se sopii sellaisille ihmisille, jotka haluavat käyttää shamanismia apuna elämänhallinnassa, mutta eivät tunne syvää kutsumusta astua shamanismin syviin syövereihin ja sen varjopuolten koluamiseen. Kaikista meistä ei tule shamaaneita, mutta jokainen voi käyttää shamanistisia tekniikoita elämänhallintaan.

Thuleia

Lähteet:
Terveyskirjasto
Poliklinikka-verkkopalvelu
Dabrowski, K. (1964). Positive Disintegration
Dabrowski, K. (1967). Personality Shaping Though Positive Disintegration

Huom! Sivuston tekstit ja kuvat ovat tekijänoikeuslain alaisia. Ilman lupaa kopioiminen on kielletty. Lyhyitä lainauksia tehdessä on kohteliasta mainita lähteenä sivuston nimi.

-täsmähaku
 
 
 

 

     
alapalkki