![]() |
|||
|
Riimujen pitkä historia lyhyesti Riimujen nimitys juontuu sanasta raunen (saksa: kuiskata) ja rùn (iiri: salaisuus) eli ne merkitsevät salaisuutta tai kätkettyä. Vanhan Futharkin nimi juontuu sen ensimmäisestä kuudesta kirjaimesta tai pikemminkin foneemista: F, U, Th, A, R, K. Skandinaavien lisäksi niitä käyttivät gootit, muinaissaksit, friisit, alamannit sekä muinaisenglantilaiset eli germaaniset kansat. Nykytiedon mukaan riimujen alkukehto oli Alppien vuoristo tai niiden eteläpuoli, jossa merkit muotoutuivat noin 200 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Alkuajankohtaa on hankala määritellä, sillä merkit ovat ottaneet vaikutteita kalliopiirroksista, taikamerkeistä ja muiden kansojen kirjoitusmerkeistä. Riimut levisivät vuorten yli nykyisen Saksan alueelle ja sieltä Pohjois-Euroopan kansojen pariin ja aina Islantiin saakka. Riimukirjoitus säilyi jonkin aikaa kristinuskon vallatessa alaa ja riimuilla saatettiin kirjoittaa hautakivien takapuolelle siinä missä etupuolella oli latinalaisia aakkosia. 700-luvulle tultaessa kirkko oli saanut kitkettyä pakanallisena pitämänsä merkistön pois julkisesta käytöstä. Vanhan uskonnon harjoittajat jatkoivat riimujen käyttämistä enemmän tai vähemmän salassa. Elder Futhark, Wikimedia Monta eri riimustoa Riimut olivat alkujaan suoria viivoihin
perustuvia merkkejä, joissa ei ollut kaarevia muotoja. Se helpotti
niiden vuolemista puuhun ja hakkaamista kiveen. Vanhin säilynyt
riimukivi on vuodelta 200 jaa. Germaanisten kansojen vanhan futharkin
riimuston lisäksi anglosakseilla oli käytössä omanlainen
30 merkkiä sisältänyt merkistö. Nuorempi Futhark Armanen-riimuja käytetään germaanisen uuspakanuuden esoteerisella puolella, mutta niiden käyttö Natsi-Saksan graafisiin ja maagisiin tarpeisiin on mustannut Von Listin riimustolle pahaenteisen sävyn. Armanen Futhark Vanhan Futharkin riimukivien löytöpaikat kartalla: Wikimedia Commons
Thuleia Huom! Sivuston tekstit ja kuvat ovat tekijänoikeuslain alaisia. Ilman lupaa kopioiminen on kielletty. Lyhyitä lainauksia tehdessä on kohteliasta mainita lähteenä sivuston nimi. |
![]() |
|
![]() |