thuleia, thuleiantupa, luonnonuskonnot, wicca, noituus, shamanismi, riimut, magia, thelema shamanismi, noituus, luonnonuskonnot noituus, wicca, luonnonuskonnot luonnonuskonnot, yrtit,  magia, voimaeläimet, seidat mytologia, shamanismi, kuu, wicca, noituus, saamelaisuus, jumalattaret, pakanuus shamanismi, noituus, luonnonuskonnot noituus, wicca, luonnonuskonnot luonnonuskonnot, yrtit,  magia, voimaeläimet, seidat mytologia, shamanismi, kuu, wicca, noituus, saamelaisuus, jumalattaret, pakanuus

 

 

 

 

Riimujen pitkä historia lyhyesti

Riimujen nimitys juontuu sanasta raunen (saksa: kuiskata) ja rùn (iiri: salaisuus) eli ne merkitsevät salaisuutta tai kätkettyä. Vanhan Futharkin nimi juontuu sen ensimmäisestä kuudesta kirjaimesta tai pikemminkin foneemista: F, U, Th, A, R, K. Skandinaavien lisäksi niitä käyttivät gootit, muinaissaksit, friisit, alamannit sekä muinaisenglantilaiset eli germaaniset kansat.

Nykytiedon mukaan riimujen alkukehto oli Alppien vuoristo tai niiden eteläpuoli, jossa merkit muotoutuivat noin 200 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Alkuajankohtaa on hankala määritellä, sillä merkit ovat ottaneet vaikutteita kalliopiirroksista, taikamerkeistä ja muiden kansojen kirjoitusmerkeistä. Riimut levisivät vuorten yli nykyisen Saksan alueelle ja sieltä Pohjois-Euroopan kansojen pariin ja aina Islantiin saakka.

Riimukirjoitus säilyi jonkin aikaa kristinuskon vallatessa alaa ja riimuilla saatettiin kirjoittaa hautakivien takapuolelle siinä missä etupuolella oli latinalaisia aakkosia. 700-luvulle tultaessa kirkko oli saanut kitkettyä pakanallisena pitämänsä merkistön pois julkisesta käytöstä. Vanhan uskonnon harjoittajat jatkoivat riimujen käyttämistä enemmän tai vähemmän salassa.

Elder Futhark, Wikimedia

Monta eri riimustoa

Riimut olivat alkujaan suoria viivoihin perustuvia merkkejä, joissa ei ollut kaarevia muotoja. Se helpotti niiden vuolemista puuhun ja hakkaamista kiveen. Vanhin säilynyt riimukivi on vuodelta 200 jaa. Germaanisten kansojen vanhan futharkin riimuston lisäksi anglosakseilla oli käytössä omanlainen 30 merkkiä sisältänyt merkistö.

Viikinkiajalle tultaessa oltiin vanhasta futharkista siirrytty uuteen futharkiin, jossa on 24 merkin sijaan vain 16 merkkiä. Siitä on olemassa ruotsalais-norjalainen versio ja hieman erilainen tanskalainen merkistö. Tyhjää riimua ei ole historiallisesti ollut käytössä, vaan se on varsin moderni keksintö ja lisätty riimusetteihin.

Nuorempi Futhark

1900-luvun alussa Guido von List esitteli Armanen-riimut. Ne ovat 18 riimun esoteerinen järjestelmä, jolla ei ole sen kummempaa historiallista taustaa. Von List kertoi saaneensa nämä riimut silmäsairautensa aiheuttaman sokeuden aikana sisäisenä tietona, eli omanlaisensa Odin-kokemuksen huipentumana. Näiden riimujen peruja on esimerkiksi Hagal-riimun lumihiutalemainen piirtotapa ja Algiz-riimun nimeäminen Man-nimellä ja tämän jälkeen toistuva Yr-riimu, joka on Algiz-nurinpäin. Nämä yhdistämällä saadaan elämän ja kuoleman yhdistelmäriimu.

Armanen-riimuja käytetään germaanisen uuspakanuuden esoteerisella puolella, mutta niiden käyttö Natsi-Saksan graafisiin ja maagisiin tarpeisiin on mustannut Von Listin riimustolle pahaenteisen sävyn.

Armanen Futhark

Vanhan Futharkin riimukivien löytöpaikat kartalla:

Wikimedia Commons

 


Tällä sivustolla käsitellään pääasiassa vanhaa futharkia.

Thuleia

Huom! Sivuston tekstit ja kuvat ovat tekijänoikeuslain alaisia. Ilman lupaa kopioiminen on kielletty. Lyhyitä lainauksia tehdessä on kohteliasta mainita lähteenä sivuston nimi.