|
||||
|
Shamanistinen matka Shamanistisessa matkassa pyritään tuottamaan muuntunut tietoisuuden tila ja vajoamaan transsiin. Muuntunut tila syntyy yleensä rumpua soittamalla, jonka monotoninen ääni vaikuttaa aivoaaltoihin. Tässä ohjeessa kuvatulla tekniikalla päästään yleensä kevyesti tai keskisyvästi muuntuneeseen tilaan. Silloin tietoisuus fyysisestä todellisuudesta ja kehosta säilyy yleensä taustalla. Kokeneempi shamaani tekee henkimatkoja henkimaailman eri tasoille ja syvässä transsissa tietoisuus omasta kehosta katoaa kokonaan. Helpointa ja turvallisinta on aloittaa matkaamisen harjoittelu jossakin rumpuryhmässä, kokeneen shamaanin opastamana tai shamanismin peruskurssilla. Aloittelijan on usein helpompi keskittyä matkaamiseen, kun joku toinen toimii rummuttajana. Ja tietysti shamanistiseen kirjallisuuteen kannattaa perehtyä saadakseen perspektiiviä asiaan. Matkalle ei kannata pyrkiä hätiköiden. Jotkut tutustuvat shamanismiin rauhassa parikin vuotta ennen henkimatkaa. Shamanismissa riittää opiskelemista aina henkisistä asioita oman voiman keräämiseen ja luontoyhteyden vahvistamiseen. Miksi ja minne? Shamanistiseen matkaan tarvitaan aina hyvä syy. Mielessä täytyy olla selvä kysymys, johon haetaan vastausta. Metodia ei siis käytetä huvimatkailuun. Shamanistista maailmankuvaa voi ajatella henkisesti ja hengellisesti tai puhtaan psykologisesti. Perinteisesti shamaanin maailmankuva sisältää henkimaailman tasoja, joihin matkaaminen suuntautuu. Shamaani on siis yhteydessä henkiin ja henkimaailmaan, toimien välittäjänä, tiedonhakijana ja parantajana. Modernissa shamanismissa matkaaminen nähdään vaihtoehtoisesti tekniikkana, jossa matka suuntautuu omaan mieleen ja tutkittavana on oma psyyke. Joku mieltää alisen matkan suuntautuvan ihmiskunnan kollektiiviseen muistiin. Shamanistinen maailmankuva on yleensä kuvattu kolmikerroksisena: Alinen: Maanpinnan alapuolelle tunnelin,
juurakon, virran tms. suuntautuva reitti. Alisesta haetaan konkreettista
apua, kuten voimaesineitä, parannusta ja lääkkeitä.
Voimaeläin löytyy yleensä alisesta. Alisen symboliikasta
voi löytää yhtäläisyyksiä omaan alitajuntaan. Ylinen: Ylinen alkaa pilvirajasta ja on abstraktin tiedon tyyssija. Ylisessä tavataan usein henkisiä opettajia ja haetaan tietoa, opastusta sekä elämänviisautta. Yliseen voi vaikkapa lentää, kiivetä puusta tai pilvien avulla. Jako kolmeen on yleistys ja pelkistys. Shamanistinen maailmankuva sisältää useita tasoja, jotka ovat toisiinsa limittyviä ja kietoutuneita. Välineet ja valmistautuminen Transsin tuottavia tekniikkoja on useita. Aloittelijalle helppo tapa on käyttää kehärumpua tai rummutusäänitettä, johon on tallennettu shamanistinen rummutus. Helistintä voi käyttää henkien kutsumiseen ja moni aloittaa rituaalin sytyttämällä kynttilän tai nuotion. Rumpupiirissä, jossa on useampi osallistuja, on yleensä erikseen rummuttaja tai useampiakin. Tällöin on helpompi keskittyä suoraa matkaamisen harjoitteluun, kun rummuttamisen opettelu ei jaa huomiota. Rituaalitilan keskelle voi rakentaa alttarin, jossa on aina läsnä tuli (kynttilä) ja muuta pyhää esineistöä. Esimerkiksi neljän elementin symbolit tai niitä edustavat kynttilät ovat sopivia. Usein alttarilla palaa suitsuke, jolla rituaalitila ja osallistujat puhdistetaan ennen seremonian alkua. Transsiin on helpompi päästä, jos matkaan on valmistautunut henkisesti muutaman päivän ajan. Mielessä on hyvä olla valmiiksi kysymys, johon hakee vastausta matkalla. Ruokavalion keventäminen tai paastoaminen voivat helpottaa transsiin vaipumista. Ukoiset häiriötekijät matkapuhelimista herätyskelloihin pyritään hiljentämään jo ennakkoon. Osa käy suihkussa ja puhdistautuu peseytymällä. Monet puhdistavat matkaamiseen tarkoitetun tilan suitsukkeella tai kuvainnollisesti vaikkapa luudalla luutimalla. Matkaaminen Rummutushetken aluksi helistetään neljään ilmansuuntaan, ylös ja alas. Helistiessä paikalle kutsutaan hyvät ja suotuisat henget sekä omat voima- ja opaseläimet. Myös jumaluuksia (Isä Taivas, Äitimaa tai muut omaan maailmankuvaan sopivat jumaluudet) voi kutsua tässä vaiheessa. Suomalaisessa shamanismissa lausutaan tai lauletaan tässä vaiheessa Nouse luontoni lovesta -nostatussanat. Laulamista tai runopoljentoa voi jatkaa koko rummutuksen ajan. Käy selinmakuulle tai etsi puoli-istuva asento, jossa pystyt rentouttamaan kehosi. Vaihtoehtoisesti voit kokeilla polvikeinuntaa tai seisovaa asentoa, jossa rumpua lyödessä poljetaan myös jaloilla rytmiä. sopiva tapa löytyy kokeilemalla. Pyri välttämään liikaa ponnistelua ja vahvoja ennakko-odotuksia siitä, millaista matkaamisen tulisi olla tai millaista alisessa tai ylisessä tulisi näyttää. Toisten ihmisten kertomat tarinat eivät välttämättä päde muihin. Rummutuksen alkaessa silmät suljetaan ja tarvittaessa käytetään mielikuvittelua (visualisointia) apuna, jotta matka lähtee liikkeelle. Rummuttaja aloittaa rummutuksen ja se kestää tarpeen mukaan puolesta tunnista jopa useisiin tunteihin. Matkaaja visualisoi silmät kiinni edessään aukon, jota pitkin hän lähtee matkaamaan aliseen. Vaihtoehtoisesti voi kuvitella menevänsä virran johdatettavaksi ja lähteä sen mukaan tai sukeltaa sen pohjan kautta aliseen. Suomalaisessa shamanismissa muodostetaan aluksi alttarille energiasta maailmanpuu, pilari, elämänpuu, jonka latvus yltää yliseen ja juuret aliseen. Matkalle voi lähteä puun juuristosta tai latvasta. Osa näkee ja kokee matkan hyvin selvästi ja ilman kuvittelun ohjausta. Toiset tarvitsevat alussa enemmän kuvittelua. Harjoittelun avulla tekniikan oppii ajan kanssa. Suuri osa matkaajista näkee henkimaailmassa, mutta joillekin maailman läsnäolo tuntuu, kuuluu, välähtelee tai asiat tulevat suoraan vahvana tietämisenä mieleen. Pidä matkalla mielessä kysymyksesi ja etsi siihen aktiivisesti vastausta. Kysymys on hyvä olla aktivoivaa muotoa; Mitä minä voisin tehdä saadakseni selville oikean ammattialani? Mitä minä voisin tehdä, jotta iskiakseni parantuu? Kysy kysymystä voimaeläimeltä tai muilta hahmoilta ja pyydä heitä viemään sinut ratkaisun äärelle. Ratkaisu voi näkyä symboleina tai ilmestyä esineinä, jotka sinun on hyvä tallettaa maisemassa sopivaan paikkaan tai painaa rintakehääsi ja tuoda niiden voima osaksi itseäsi. Ensimmäisellä matkalla suuntaudutaan aliseen ja otetaan tehtäväksi etsiä voimaeläin. Voimaeläintä kannattaa kysyä aktiivisesti. Voimaeläin tulisi nähdä neljä kertaa, jotta se varmistaa olemuksensa voimaeläimenä. Voit myös tiedustella asiaa ja tutkia omia sisäisiä tuntemuksiasi. Tiedät kyllä, koska olet kohdannut oikean eläimen. Matkarummutuksen päätteeksi rummuttaja tekee 4 x 4 hidasta rummutusta, jotka merkitsevät matkan päättymisen olevan lähellä. Sen jälkeen alkaa nopeasykkeinen loppurummutus, jonka aikana matkaaja tulee mielessään takaisin samaa reittiä ja onkaloa pitkin. Tarkoitus on palata takaisin tähän maailmaan ja nykyhetkeen, jolloin avataan silmät. Matkan kokemukset on hyvä jakaa muiden kanssa ja kirjoittaa tai piirtää itselle muistiin. Matkan kokemukset haipuvat mielestä kuin unet ja niiden symboliikka voi avautua vasta myöhemmin. Matkaa tulkitessa kannattaa muistaa, että koko matka kaikkine kokemuksineen on vastaus kysymykseen.
Muita tapoja matkata Shamaanimatkan tekeminen ei yksistään kenestäkään shamaania, sillä shamaanius on syvä kutsumus ja pitkä tie. Shamanistisia tekniikoita kuitenkin käyttävät ihmiset ympäri maailman. Michael Harnerin luoma ydinshamanismi (core shamanism) on yksinkertaistanut shamanismia metodina, jota lähes jokainen ihminen voi hyödyntää tekniikkana. Syvemmän transsitilan saa aikaiseksi mm. tärinätranssilla tai polvikeinuntaan perustuvalla tekniikalla. Nämä molemmat käyttävät hyväkseen kehoa ja uuvuttavat sen, jolloin transsiin vajoamisen kokemuskin tuntuu olevan syvempi. Vaikutuksensa on myös ruokavaliolla ja elämäntavoilla. Esimerkiksi oikein suoritettu muutaman päivän paasto ennen tärkeää rummutusta tuottaa usein hyviä tuloksia. Lue lisää:
Huom! Sivuston tekstit ja kuvat ovat tekijänoikeuslain alaisia. Ilman lupaa kopioiminen on kielletty. Lyhyitä lainauksia tehdessä on kohteliasta mainita lähteenä sivuston nimi.
|
 |
||
|
|
||||
|
||||
